Uuno vietteli tänää aamulla työmaakopilla surujuhlija. Siitä on 40 vuotta ku jalkapelillä meinasin Porvoosta Sköldviikiin öljyvä jalostamaan hilppasta, mutta viisaammat ja väsymys saivat Uunon sillon hyppäämään loppumatkaksi linjuriin. Työtä anniskeleva taho laskee kyllä kuluneet vuodet eri tavalla ja nyt oli viraton eli Uunon laskuopin mukanen juhla, jonka ponsoroin omasta pa-lompakostani. Anniskeleva taho on pääsy laskuissansa vasta reiluun 39 vuoteen. Siihe virallisempaan sessijoon en oo aikonnu ite sitte osallistuva.

Pari viimestä päivää on kyllä tullu töpeksittyvä siellä kopilla kyllä silleen, että tänää ku ne miun parin päivän aikaansaannokset sitte itelleki selvisi, meinasin itku kurkussa ja tappijomieliala päällä lähtijä kotija jo aamupäivän puolella. Kokosin kuitenki ihteni ja jäin paikkailemaan, mitä vielä paikkailtavissa oli, eikä ne ollu kalisonkeja mitä kursin kasaan koko päivän. En kyl yhtään ihmettele, että anniskeleva taho on puolisen vuotta laskuissa Uunoa jälessä.

Jos tuo luusto ei tästä enempää luhistu, eikä lihaksisto linttaan mäne, jatkan tästä luultavasti entiseen malliin toivotonta tössimistäni.....
                                           
Tekstin sommittelijasta ei liene epäselvyyttä?