Mikelin jälkee penikka ei hommasta tykänny yhtää ja nii piti sunnuntain rykäsy Luumäjellä tehä kävelyhommilla. Vermeet ku sain takkatulen ja kylmän kämpän voimilla niskaan vejettyvä lähin pohruvamma 3 numerova liijan isot talvisaappaat jalassa ja reppu selässä yli Haimilan selän. Reilu kilsa siitä tullee matkaa. Sitte vaihoin kopukalla lantasappaat ilmeisesti Ollin vanhoihin ylijäämälenkkareihin pohjan kulumiseta päätellen. Hautuumaan takana oli vielä tie jäässä ja 2 kilsan kohiilla pääsin vasta 6-tien sulalle pyörätielle. Siinä vetelin taas vanhuuven innolla huoltamoille ja sitte kiekkasin takasin hautuumaalle ja siitä kertaalleen huoltamoile ja siintä tasin runalle vaihtamaan takasin tennarit lantasaappaihi. Aikaa tärväänty 2.40h.

Paskamoista oli taas tännää tiistainaki herätä vuos vanhempana vuuventakaseen verrattuna. Kopukanhan taas joutu  aamulla viemää tuon Luumäjen reissun jälkee pävähuoltoon puoleksitoistapäväksi. Ajovaki ois ollu, mutta siirrettää niitä semmoselle ajalle, kun kopukka suostuu paremmi yhteistyöhö. Siintä huollosta en kehtaa mittää käyvä kommentoimaa, ku aattelen etupäässä ommaa pumppuvani.

Kenkkumaista ois kyllä ketarat sojoon heitellä kalkkilapijon viereen. Paljo mukavampaa ois vaikka kupsahtaa kesällä lintusatulan selästä kärpäset ja itikat vierellä vaikka tuoho Jyräänkoskee paukun virittelemät toppashortsit ja talvisaappat jalassa käkösen kukahellessa kuusikossa. Ja suur toivomus oisi, jotta sen jälkee saisin viimosen leposijan itetekemässä arkussani, joka on monneen kertaan suunniteltu Lieksan Masan kanssa miun luurangolle sopivaksi. Materiaalina on ehottomasti oltava höyläämätön raakalauta, vaikka kirkko- ja muut herrat sen kieltäsivät. Vielä ei onneksi oo semmoselta tuntunnu, jotta sitä tekemää pitäsi ruveta. Mut jos satun tyhjää potkasemmaa ennenku kerkijän arkun tehä, toivosin, jotta koko jälkikasvusto kuuven korston voimin senverta saisivat yhteistyön synkkaamman, jotta tarvittava raakalauvotus saatasiin tehtyvä.

Tännää vetelin sitte illalla myrkynvihrijä toppavarustus yllä, ottasuoni punasena ja pullollaan ja naama valkosena lintusatulalla kilsan vetoja Mikkelintien varressa ja ilahutin muita pyörätien käyttäjiä metelöinnilläni.