Olotila ei ihka kohillaa oo viimepäivinä ollu. Etupäässä aamupäivällä oon syleksinny kattoon ja iltapäivällä yrittänny väistellä niitä limppejä. On siinä hommaa mulle ollu kylliksi. Joutoaikana sitte pillerijen pyöritystä ja veskissä juoksuva ja persuksijen huuhteluva ja kannikoijen lankkausta. Onneksi nuo pillerit on nykysin pyöreitä eikä neliskulmasija niinko sillon, ku pyöriää ei vielä oltu kesitty. Ne on suht helppo nieleksijä, vaikka nuo jälkimainingit ei mukavija ookkaan. Lauvantaina loppuu kuuri, jos ei mittää uutta joku keksi kehitellä miun iloksi.

Titaanilla ja Uunon nahkalla on niin suuri koostumusero, jotta mie eppäilen toistaseksi aikalailla raskaasti tuon rallin kotiutumista tuonne miun vattanahkoloijen vällii. Eniten se painaa tuolta pikku-Uunon juurenpuoleisesta reunasta. Eikä tuo kurkkutorven rutina tee olova yhtää mukavammaksi. Revin tännää sen viikko sitte laitetun maalarinteipin irti sen vetoketjun päältä. Siitä kohtaa pitäs vattan nyt ruveta kestämää nuijen suolenpätkijen rynnistykset kovemmassaki koitoksessa. Ainaski se on ihka kivikova vetoketjun kohalta, jotta eiköhän se kestä. Nakkikijoskijonossa pitäs käyvä lähiaikoina testaamassa.   

Käytii tänää Sepeteuksen kanssa Tornionmäjen Mannerissa kohvilla. Se pikkusen virkisti tätä Uunon tappijon kirvelevää elova. Sitte käin kaupassa ja laittelin jälkikasvustolle makaryynilaatikkova kaks vuokallista. Nehän heitteli sen heti melkeen kaikki parempii vattoihin samalla ruokahalulla ku aikasemminki.

Sitte mie lähin sauvahiipimään puoleksi tunniksi...