Ei oo muutamaa päivää jaksannu tännekkää kirjailla mitää ku ei oo ollu juur muunlaista sanomista ku aikasemminkaa. Sammaa valitusvirttä oisin vaan veisannu ku aikasemminki, ja sitä on ollu jo ilkijä itelläki hoilata.

Torstainahan mie sen antibijoottikuurin alotin tuohon keuhkoputken tulehukseen ja oletin, jotta multa maitohappobakteereita löytyy kaapista ja löytyhän niitä, mutta parastaennenpäiväys oli jo viime vuostuhannelta ni en niitä ruvennu popsimaan. Vattahan niistä bijooteista mäni ribakalle ja sitte piti niitä pikkusen tuoreempija happoja hakija taas Hypoteekkiyhistykseltä.

Huvipieruja ei oo pahemmin uskaltannu nyt nasautella, jos ei housut oo ollu valmiiksi nilkoissa ja takamukset tiukasti kuularingissä. Äkkijä on kuulantyöntötahti muuttunnu kahesta kerrasta viikossa kymmenkertaseksi. Tännää oon ringillä istunnu jo kolmesti eli tekkee yli 20 kertaa viikossa! Vastaavasti on tuotetun kaman viskositeetti kyllä vetelöitynny vähintäänki samanverran. 

Kävin tänää ekaa kertaa pikkusen ulkoilemassa fileroinnin jälkee, jos ei tuota perjantain Sepeteuksen kanssa kahvittelureissuva ja sitä satasen sauvakävelyvä lasketa lukkuun. Nyt sauvakävelin yhen kilsan keskisykkeellä 73 ja kilometrivauhti oli 14.00 min/km. Siis ei mittään järin vauhikasta kilpakävelyvä. No tästä on tosi pitkä matka puolikkaan maran juoksuun (tai edes sen kävelyyn), mutta se on tiukka enskuun lopun tavote. Tällä viikolla koitan opetella kävelemmää ja sitte ku saikku on loppu ens viikolla alotellaa EHKÄ? jo juoksuhommilla. (Luonnollisesti jos oman kaalin yläpuolella vaaniva saavi on jo riittävän tyhjä, eikä sieltä ennää mittää niskoille läikähtele?).

"Pikkusen sauvakävelylenkin jo tekasin, vaikka pää ja vatta on pahasti vielä sekasin. Pillereitä pittää vielä suuhun nakata, mutta helppo on nytte ringillä jo kakata". Lähde: Uunon Parhaat, 2011.