Honkkeli ei nyt Uunolla oo oikeen kohillaa näissä aamuyöreeneissä, vaikka intova kyl piisailee ihan mukavasti. Pieleen mäni tänki aamunen reeni fyysisten vaikutusten osalta, mutta henkistä reenausta tuli määrällisesti mukavasti.

Miehän taas kukkoilin ylhäällä jo ennen viittä ja koittelin banaanin ja vesilasin voimalla tehä 8km:n peruskestävyysreissun juosten. Pakkaslukemat lähes tarkalleen eiliset eli -15°C. Vetasin alle vanhat hiihtokalisongit, joissa on etupuoli jotaki kuttaperkkaa ja takaosasto pikkusen hengittävämpää materiaalija, ihan toimivat pakkaskelin juoksussaki. Päälle sitte talvirikkoot ja niillä vekottimilla kyllä tarkenee vielä hyvin noissa lämpötiloissa juosta.

Lähin sitte vartin yli viis sivakoimaan innoissani reenijä. Jossakin pikkusen ennen kääntöpaikkaa alko tuntumaa semmoselta, jotta alkaa se banaanin pirulaine tunkemaa ulos perälauvotuksen kautta. Ei auttannu muu ku kääntöpaikan kohilla pistää kävelyksi. Sitte taas muutama tolpanväli juoksuva ja taas alko banaani ulostautummaa ulos vika aikaan. Tätä kovaa taistova sitte jatkettii banaanin kanssa koko paluumatka.

Paperija ei tietysti nyt mukana ollu ja mietiskelin viimestä paikkaa, jossa voisi lepikkoon pyyhältää, jos ihan pakko olisi. Ei tuo hausupyykkikkään kyllä yhtään innostannu, mutta ei innostannu kyllä männä pusikkoonkaan persuksijaan paljastelemmaan noin kovalla pakkasella.  

Taistelu jatku kovana miun ja banaanin välillä ja tuossa Lehtomäjen ylämäjessä, vaikka sen tulin kävelemällä ja perälauvotuksen kuristajalihas niin jännityksessä kun sen vaan jännittämmään pysty, se oli kovimmillaan. Ei näkynny Uunon puolesta vetova lyövijä mailla eikä halmeilla ja aattelin, jotta tää tastelu on kyllä nyt pakko pärjätä ilman isompija kannustuksija hamaan loppuun saakka, oli sitten tuloksena vaikka pahalle haiseva tappio.

Viimene viissatanen tultii rivakkaa, ulkopuolisesta varmaan ouvonnäköstä kävelyvä. Ovenki sain onneksi auki helposti ja nyt en männy suihkuun vaan syöksyin sananmukasesti suoraan vessan pönttöön. Perälauvotuksesta putkahti ulos heti aikamoinen järkäle. Laineet löi ylitte ja oli aika souvi saaha iso murikka ohjailtuva oikijaan suuntaan usijamman nykäsyn antaman vesivoiman avustamana. Aamulenkki ja järkäle kuiteski saatii heitettyvä, vaikkakin vaikeemman jälkeen. Alkumatkan juoksu kyllä kulki ihan ok, mut loppumatkan kävely oli pikkusen "väkinäistä" sattuneesta syystä.

Nyt mie lähen kilsan vetoloille kuitenkin WC:n kautta..... 

Tuosta aamuyön "rusettikävelystä" sai hyvät pohjat hienolle illan reenirupijamalle, jolla pittuutta tuli 14k ja se sisälti 5x1k vetoja kilsan palautuksella. Hyvät fiilikset on edelleen kaikesta huolimatta...