Töihin hiivin tännää suht ajoissa. Ruokatunnun ratoksi sitte hiissasin sen varastamani jalkarattaan sinne miliisilaitokselle. Ei se ihan tötteröö männy ja välillä meinasi kääkältä usko loppuva koko hommaan ja mielessä vilahti jo sekin mahollisuuss, että perun koko pyörävarkauven ja hiissaan sen sammaa paikkaa takasi mistä otinki. Ekaks ampasin sissää kuulusteluhuoneesee ja samantien ne heitti miut sieltä ulos...niillä oli visiin kiinalasijahti kesken ja mie tuotin siihe jahtiin ylenmääräsesti häirijötä. Puhelimessa olivat molemmat virkavallan edustajat. Sitte hyökkäsin infotiskille, ja ne sano, että löytötavaraihmine on puhelimessa, että ei passaa häiritä...oottelin siinä pitkän tovin ja tiirailin lasiseinän läpi, että puhelimessa ovat. Uunon ottalohkoissa verenpaine ja suonet jo pullisteli aikalailla ja alko ahistamaa kovasti.

Sitte hajin kuulijaisesti vuoronumeron, vaikka oli eilen sovittu, että jonotella ei tarvihe ja ottasuoni pullisteli vielä lissää. No ei siellä miun lisäks kettää muuta ollu. No sitte infoihmine tuli sanomaa, että nyt ei oo ennää puhelimessa, mut sitä se ei sanonnu, että kyttäilin koko ajan väärällä luukulla. Se löytötavaratoimisto oli yhtä pykälää etempänä. No sain sitte oikian oven auki ja pumaskat täytettyvä ja varastamani tavaran luovutettuva ilman isompija vaatimuksija ja kärhämöintijä virkakoneiston rattaisiin.

Sitte käin autolla pikkuse aikaa meditoimassa ihteni henkisesti uuteen hyökkäykseen ja lampsin takasi nytte siihe jonnoo, jossa selvitellää noita ajokorttiasijoita. Miehän oon nyt ajellu usiamman viikon pelkän passin voimalla. Hyvin kyllä pelas tuo passiki, jotta turhaa tuli se uus ajokortti maksettuva sen miun hävitetyn tilalle. Kortin sain aika kähevästi ja ottasuoniki lakkasi pullottamasta.

Töistä kaavuin hetekalle ja koitin tunnin verran keksijä hyvijä tekosyitä, jottei tarvisi vaivaseksi puoleksi tunniksi kaatosatteesee lähtijä lintusatuloimaa, mutta sopivaa tekosyytä ei löytyny. Ei auttanu muuta ku nousta ja vejellä vermeet sajetakkija myöten niskaa ja satulalle niskat kyömyssä ja tappijomieliala päällä. Takasi ku tulin, polliisauto paineli raviratan kuvetta sirrat päällä ja rengas valitti. Vissiin se niijen kiinalaisjahti oli vielä täyvessä kännissä (huom. kirjotusvirhe, y-kirjain puuttuu).

Kotona ku ei ennää oo mittää tekemistä, ajateltii pikkuse siivota. Jälkikasvusto siivosi ensin kerrossängyn ja yhen komeron pirstaleiksi ja sitte vejettii seinää mustat vauhtiviivat ilahuttamaa meijän perheen elova niiko aikoinaa ne seepraperseen viivat. Ilova on piisannu näistäki viivoista jo usiammaksi päiväksi ja piisaa edelleen.....

"Uuno tänää fillarin miliisiasemalle viskas, ja lenkkivehkeet päällesä kiskas. Ei olu yhtään ruhossa vetova ja alko koko homma pirusti etova". Lähde: Uunon Parhaat, 2009.

Vauhtiviivoilla koristeltu ja siivottu huone, sekä siivousharja.