Tää päivä oli kyl alakulova iha täys. Eile illalla oli jälkikasvusto järjestäny taas ylimäärästä Sampaamista ja Sampahomman setvimistä piti jatkaa tänääki. Vielä oli järjestettävä ties monesko elämän perusasijoijen kertauskurssi. Miulta alkaa kyl usko horjumaa jo näijen kertauskurssihommien kanssa. Luulisi jo että tälläki yrittämisellä joku tulis ja armahtas, mut semmosta on varmaan vielä turha toivova usiampaan vuoteen. Taitaa tuo horsmakukkula tulla vastaan nopiammi ku näijen kertauskurssien loppumine?

Alakulo alko heti aamusella ku Idän ihmekesintö oli vietävä peräsuolen vaihtoon. Piti ottaa lintusatula kyytille et kerkisi ees johonki aikaa töihi. Siinä tuli kyl ilmaseksi viijentoista minuutin aamuvetelehtimine, lenkiksi nuin lyhkästä ei voi mainita, mutta jemptinä kääkkänä laitoin senkin ihmeteltäväksi nykyihmisille ja jälkipolville.

Iltasella lenkille mennessä poikkesin kattomaa naapurin ajokoiran pentuja ja juttelemaa muutenki mukavia ja epämukavia myös näistä perusasioista. Helpotti pikkuse juttelu ja pentujen temuvamisen kattelu ja lenkki sitte helpotti viel lissää, vaikka lumpio on nyt kyl kipiä ja oli jo lähtiessä. Saldo 0.45h avg 119. Juoksu oli muuten keykäsen ja mukavan olosta.

Miulla oli vuorossa palauttava lenkki. Koitin samalla keskittyvä muihinki asioihi, ku pelkästää juoksemissee....räpsin muutaman kuvan, joista osan lattailin tähä sivulle ihmisten kiusaksi....eipä täs muu auta ku jatkaa tätä välillä tuskasaa tallustamista kohti tulevia melskeitä ja horsmakukkulaa...

Kukka on komia ku se kasvaa...

...ja kukkii.

Kissa on komia ku se kehrää.

Lumpio on komia ku se lonksuaa...mut Karhut, ne on aina kauhiat.