Vitoselta aamulla ylös ja testailemaa kinttuja....lopputulos oli kyl jo tiijossa enne lähtövä, jäykkää oli ku puuhepalla meno. Saldo 0.35h avg 111.

Sitte kamppeet niskaa ja pakasta vejetty paita päälle ja toine heppa syyniin teppoilille, ja jalkapelillä lähes työpaikalle. Caron mouhennushuoneen ovi oli auki ja mie siinä ohikulkiessa sain tilattuva huomiselle hieronta-ajan ammuksi, hieno homma ku se viittii tulla sinne aamulla kääkän jalkoja mouhentammaa. Aution Risto nappasi miut Eskolanmäjen risteyksestä kyytii ja sillä viimeset kilsat.

Tuunauspajalla ei ollu muuta homaa ku saaha Pekka eläkkeelle...sinä kyl vierähti koko päivä. Kiehuvassa oli ekaks virallisempi ossuus ja sitte inssi ja myö muut tiimiläiset lähettii hoitamaa tuo epävirallisempi ossuus Radansuuhu. Virallisemmassa ossuuvessa ku myö sitä tiimin tekemää kellova Pekalle luovutettii Uunon alaleuka kyl väpätti sillai, et ei meinannu puhheesta mittää tulla. Senverta oli haikia jäähä viimeseksi aporiginaaliksi tuonne korjaamon puolelle ku Pekka nyt livohkat otti. Juha vielä tän vuotta pitelee meijän originaalien lippuva ylhäällä päärakennuksen puolella, mut sitte siel ei oo ku Uuno isseksee.

Radansuussa oli sitte ekaks meillä saunat ja sitte senjälkee ruokailu...taisi siihe senverta kuuluva juomailuvakii, et mie katoin viisaammaks jättää ratsukon sinne teppoilin pihhaa, jospa sen sieltä joku vaikka varastasi...saisi hienon riesan ja katkeran lopun itellesä.

Sitte käppäilin kyliltä jalkapelillä Lehtomäjelle. Siellä oikasin hetekalle tunniksi ja sitte aloin siitä pikkuhiljaa virota....ja virkosin vielä ylimääräsee lintusatulakuntoon ja käin kattomassa Valkealan kirkolla horsmakukkuloita. Ja sieltä takasi kotia. Saldo 1.10h avg 95.

Onnea Pekalle, kyytipeli oli hienointa itämaan hevosvaliota.

Turbiinimittarin ropelista taivuteltu kellopeli annettii Pekalle. Hieno kapistus, voipi pittää vaikka ranteessa hienommissa juhlatillaisuuksissa, jos on ranteet kunnossa.