Konin vein viikkohuoltoon heti aamutuimaan. Ne oli saannnu ne valoilmijöt kaikki sammumaan, mutta kukkaa eläjä maan päällä eo tiije niijen kaikkijen ilmijöijen alkusyytä, ei ees se tietsikka, millä ne saatii sammutettuva. Ja eipä miun niitä syitä erityisemmi kiinosta tietääkkään.

Mie sitte ruokiksella kipasin sen siltä vieraalta kaukalolta hakemassa alleni. Kovin nöyrästi ja notkeesti se kyllä nyt laukkasi, eikä ennää häikässy ylimääräset valot silmämunuaisija yhtään, eikä tuo vauhtikaan sitä oo tehny veilä millonkaan.

Ne siellä testasi tuon lohkolämmitiimenki, ku mie en oo ennää kuullu sitä roplatusta kun sen johon kiinne töpseliin pistää. Vissiin on molemmista korvalehyköistä ja alasimista kuulo jo häipyny kyllää johonki muuvalle, ku ei ennää roplata. Kotona kyllä välillä roplattaa aikalailla, mutta sitäkää ei ennää kuule tai ei oo kullevinnaa.

Pikkupätkän vetelin pyörällä perusjurmotusta kun tuo kenkkumainen polvi ei jätä ihmistä rauhaan. Muten oisin kyllä juoksennellu. Mitenköhän käypi tuon Mikelin lauvantaisen juoksukisan. Luvattu on liki parijakymppijä pakkasta. Toivotaa, että kisat pijetää, ja että pakkanen tuosta talttuu.

Kipastii sitte jalkapallon katsastuksessa Hyypijällä. Sepeteuksen kanssa käytii kahvilla. Pekkaki oli meijän takasitultuva kerinny asijantuntijakatsomoon keilapallon kieritykseltänsä. Mukava oli turista mukavija....

Mie taijan uhrata tän loppuillan ja osan yötä rättisulkeisiin ja sitte telläyvyn hetekalle kattelemmaa lätkää....