Joo, ei tarvinnu näköjää ylimääräsiä hirsisouveja tänä aanun vejellä perässään, heräsin varttitunti sitte eli vartin yli neljän täkäläistä aikaa...alottelin tän kirjotushomman, ku illalla ei toiminu ollenkaa, eikä jaksanu nuijen takajalkojen ja muun väsymyksenkää takia kuppilaa lähtiä könyvämmää.

Tuntuu kyl siltä et jonkunmoiset reenit ens vuotta varte jo alkaa tänää, vaik takajalat pikkuse kipiät onkii...Se kuuluu kyl asiaa, et on jalois tunto tallella, ois huonompi homma jos ei olis.Aloin laittelemaa kahvivesiä tulelle...ei oo ku tuota "mahanpuru" kahvia, se on aika myrkkyvä, mut saapi nyt korvikkeen asian ajaa..

....Homma keskeyty pikku hetkoseksi inhottavien hommien takia ku minua rupes tuijottelemaa pari eläintä suoraa silmii, mittaa ekalla oli kolmisen senttiä...meistä molemmista tuntu varmaa siltä et jompikumpi on väärässä paikassa väärää aikaa...ei silläkää ollu vissi muuta vaihtoehtova ku alkaa miuta kohen tulemaa ja ahistamaa...se ku aikasa oli miun jalkapohjia kutitellu, mie sain sihattuva siihe kunnon osuman ja siihe se litskaantu...

...toine hämähäkin näköne otus oli keittiön lavuaarissa miuta kyttäämässä, sen mie sain hoijeltuva vähä etemmäs miusta pelkällä hanaveellä. Tuon kolmesenttisen mie hautaan myöhemmi ku saan nää kirjotushommat tehtyvä. Nyt sen ruho rötköttää tuosa oluhuoneen lattialla pitkin pituuttaan....Hyi hitsi, pitikii herätä tääki viel näkemää.

Eilen nukuttii kyllä pitkään 8,5 h kahestatoista puol ysiin. Sitte käin rättisulkeisiin tuota sontasta pyykkiläjää pienentämää. Katoin parhaaksi pestä läjän nyrkkipyykillä, ku ei ollu intoa tuoho sulakkeije poksutteluu. On tuossa keittiössä pyykinpesukone mut sitä en täl reisul meinannu kokeilla.

Päiväl Miklos tuli hakemaa ja ajeltii sen kopukalla Karin ja Maijan tykö ja juteltii mukavia ja nieleksittii yks kuohuviini pohjille ennen ruokapaikalle menova...sitte sinne. Se oli paikllisten ruokakapakka tuossa keskustan tuntumassa. Siellä viivyttii oikee paikllisen kaavan mukaa pitkää ja hartaasti juuven, syyven ja muutenki melskaten. Oli alkusalaatit, alkukeitokset, pääruuvat ja jälkiruokana puolen lautasen kakkupala ja kahvit ja muut juomat päälle alle j väliin. Eilen tuli syötyä ja ammunki alotin isolla satsilla riisiä, mut kaikki meni ales mitä pöytää kannettii, mut yhtää enempi ei ois menny...Sit makseltii velkamme pois ja lähettii. Hyvästelin Karin ja Maijan ja lähin köpöttelemää lämpösessä auringonpaisteessa kämppää kohti vihellellen ja laulellen...väsyneet jalat veti miut kuiteski rannan tuntumaan ja muutama kuppila imaisi sisäänsä ja urheilijalle vieras ääni sanoi tarjoilijalle pariinkin otteeseen, että: "Uuno serveesa". Mukava oli siinä pienessä pierussa paistatella ja imeksiä tuopposiaan ja katella mustien, vielä mustempien ja valkosten ihmisten naamoja ja mietiskellä mitenkähä nuoki on elonsa vietelleet...sitte kattelin taas omaa naamaani hissin peilistä...ja urheilija ja olutveikko tuumasi yhteen ääneen et ei ois kannattanu katella...

Laitan vielä tuohon kevennykseksi yhen kunnonkokosen kuvan tuosta tämän kämpän meditointihuoneesta, ku tää kulttuurinala on aina ollu lähellä miun sydäntä. Siellä on tän reissun aikana monet suikulat jo pyöräytelty ja pienempiäki asioita toimiteltu. Siellä on iha ok meininki ollu. Nuissa sporttiskabojen pikkupömpeleissä ei kyllä saa minkäänlaista henkeä päälle, päinvastoin ne on hengettömiä paikkoja, ku niihin suoltavat hyvin tankatut kehot vetelämpiä jätöksiään yleensä pitkin seiniä...Nyt sinne hautajaisiin...

Click 18. Uunon henkisen elämän ja meditoinnin keskus Torressa.